Kräftor, crayfish, rapuja

Kräftor, crayfish, ravut

Kräftor, crayfish, ravut

Kräftor på fat. Crayfsih on a plate. Rapuja tarjoiluvadilla.

Kräftor, crayfish, rapuja

Kräftor

Så här års brukar de svenska tidningarna fyllas med tester om vilka frysta kräftor som är bäst och vilka som är sämst. Vi i Finland har inte riktigt samma, starka tradition med kräftskivor, i själva verket känner jag många som aldrig har ätit kräftor överhuvudtaget. Men de lärda påstår att kräftor har ätits i Finland ända sedan 1850-talet. Och i de finlandssvenska kretsarna har det varit vanligt att ordna kräftskivor redan länge. I Norge ordnas också kräftkalaser och kallas där för krepselag.

I Sverige hör det till att man har roliga haklappar, hattar och lyktor, i Finland är vi inte riktigt lika noga med rekvisitan. Det kan hända att vi tycker att det är lite fånigt med hattarna också. Snapsvisor hör definitivt till såväl i Sverige som i Finland. Undrar faktiskt om de sjunger på sina krepselag i Norge ?

De inhemska kräftorna är ganska dyra då priset följer storleken. Ju större, desto dyrare. Ibland kan vi inte motstå frestelsen och köper av de inhemska men om vi ska ha större kalas så är det de frysta som gäller. Personligen tycker jag inte att det spelar så stor roll om de frysta kommer från Turkiet eller från Kina. Men jag tycker absolut att man ska koka en ny lag för de frysta kräftorna, det blir en väldigt mycket bättre smak på dem då. Man ska tina dem långsamt i kylen och så sätter man dem i en ny lag helst dagen innan det är dags för fest.

Kräftlag till 1 kg frysta kräftor

2 l vatten

0,25 dl grovsalt

4 st sockerbitar

1 mellanöl eller en porter

massor med krondill

Sätt vatten, öl eller porter, salt och sockerbitar i en gryta och koka upp. Lägg i dillkronorna och sjud i 10 minuter. Tag upp dillkronorna. Låt lagen bli kall (du kan kyla ner den i vattenbad med isbitar i också). Tag upp dillkronorna. Lägg kräftorna i lagen och lägg på en massa nya dillkronor. Ställ i kylen i helst ett dygn.

Crayfish

This time of year the Swedish newspapers are usually filled with tests on which ones of the frozen crayfish are best and which ones are the worst. We in Finland do not have quite the same, strong tradition of crayfish, in fact I know many people who have never eaten crayfish at all. But scholars say that crayfish has been eaten in Finland since the 1850 ´s. And in the Finland-Swedish circuits it has been quite common to arrange crayfish parties for a long time. They have crayfish parties in Norway as well, but they are called krepselag.

In Sweden, it is a tradition to have fun paper bibs, hats and lanterns, in Finland we are not quite as traditional. It might be because we think it is a bit silly to wear a hat too. Drinking songs are definitely among the tradititons in both Sweden and in Finland. I wonder if they actually sing in their krepselag in Norway?

The Finnish crayfish is quite expensive as the price corresponds to size. The bigger, the more expensive. Sometimes we can not resist the temptation and buy the Finnish ones but if we are going to have a larger party we will buy the frozen cray fish. Personally I do not think it matters very much whether they come from Turkey or from China. But I definitely think You should cook a new broth for the frozen crayfish, You will get a lot better taste in them then. You should thaw them slowly in the fridge and then You put them in a new broth at least a day before it’s time to party.

Crayfishbroth to 1 kg of frozen crayfish

2 liters of water

0,25 dl coarse salt

4 pieces of sugar cubes

1 medium beer or a porter

lots of dill

Put water, beer or porter, salt and sugar cubes in a saucepan and bring to a boil. Add dill crowns and simmer for 10 minutes. Take up dill tops. Let the broth be cold (You can cool down the broth in water with ice cubes in too). Take up dill tops. Add the crayfish in the broth and add a lot of new dill. Set in the fridge for at least one day.

Ravut

Tähän aikaan vuodesta ruotsalaiset sanomaledet ovat yleensä täynnä testejä siitä, mitkä ovat pakasterapujen parhaimmistoa ja mitkä niistä ovat tänä vuonna huonoimmat. Meillä Suomessa ei ole aivan yhtä vahvaa rapukestiperinnettä, itse asiassa tiedän monia, jotka eivät ole koskaan syönyt rapuja. Mutta tutkijat sanovat, että rapja on syöty Suomessa jo 1850-luvulla. Ja suomenruotsalaisissa piireissä rapukestejä on järjestetty jo pitkään. Norjassakin järjestetään rapukestejä, siellä ne kulkevat nimellä ”krepselag”.

Ruotsissa ravunsyöntiperinteeseen kuuluu paperiset ruokalaput, hatut ja lyhdyt, Suomessa emme käytä ihan niin paljoa rekvisiittaa. Voi olla, että meidän mielestämme pienet, paperiset hatut ovat vähän liikaa. Juomalauluja hoilataan sekä Ruotsissa että Suomessa. Lauletaankohan norjalaisissa krepselageissa niitä ?

Kotimaiset ravut ovat melko kalliita, hinta vastaa kokoa. Mitä suurempi, sitä kalliimpi. Joskus emme voi vastustaa kiusausta ja ostame kotimaisia, mutta jos aiomme järjestää isommat rapujuhlat ostamme rapuja pakasteina. Henkilökohtaisesti minulle ei ole merkitystä tulevatko pakasteravut Turkista tai Kiinasta. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että niihin kannattaa keittää uusi liemi, silloin niihin tulee paljon parempi maku. Sulata pakasteravut hitaasti jääkaapissa ja laita ne uuteen liemeen päivää ennen juhlia.

Liemi 1 kg pakasterapuja

2 litraa vettä

0,25 dl karkeaa suolaa

4 kpl sokeripaloja

1 keskiolutta tai porteria

paljon kruunutilliä

Laita vesi, olut tai porter, suola ja sokerikuutiot kattilaan ja kiehauta. Lisää kruunutilli ja anna hautua 10 minuuttia. Poista tilli. Anna liemen jäähtyä (voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattilan veteen, jossa on jääpaloja.). Laita ravut liemeen ja lisää paljon uutta kruunutilliä. Laita kattila jääkaappiin vähintään vuorokaudeksi.

Annonser

One thought on “Kräftor, crayfish, rapuja

  1. Ping: Augusti, August, elokuu | Bittersweet tastes of north

Kommentera

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s